sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Haluan karjakoiran..

Tänään uskaltauduin ensimmäisen kerran Boan selkään. Herraan on tullut päivä päivältä enemmän intoa ja ajattelinkin koittaa pientä maastoköpöttelyä. Jätin satulan pois, mutta muuten hioin äijjän kuntoon maastolenkille. Lähettiin tallin pihasta hyvin hidasta köpöttelyä ihan kahteen pekkaan, että ei otettu koiria mukaan. Oon tehnyt vähän huomioita, että Boa ei ole kauhean rento koirien kanssa joten harjotellaan nyt eka kaksin ennen koiria.

Köpöteltiin tosi rauhallista tahtia lähes koko matka. Yksi ravipätkä otettiin ja sitä ennen oli menty tosi reipasta käyntiä pisemmän matkaa. Sen jälkeen käännyttiin ja köpöteltiin kotia kohti. Boa käyttäytyi todella mallikkaasti. Oli koko matkan hyvin varma eikä säikkynyt edes viereisestä puskasta lentoon lähtenyttä lintua.

Päivän parhaita hetkiä oli kun sain mennä laitumelle uusien lehmieni kanssa ja hakea ne pois Muusan kanssa. Tyttö harjoitteli vähän lehmien paimentamista, kun se on niin järkyttävän huono lehmäpaimen! Lehmät ei oikein ottanut tosissaan Muusaa joten tyttö sai ihan tosissaan tehdä töitä, että sai lehmät laitumelta sisälle. Eipä tuolla olisi paimennustestistä KUPAa tippunut, mutta saipa kuitenkin sisälle porukan.

Muusa joutui myös treenailemaan lampaitten paimentamista. Niitten kanssa pärjäsi paljon paremmin kuin lehmien, mutta kun Muusan pitäisi osata paimentaa lehmiä eikä lampaita! Tosi säälittävää. Haluaisin ihan oikean karjakoiran! Meille on kaiketi tulossa uusi poro. Ainakin varaus on annettu narttupennusta.

Tässä innostuneena selailin eri rotuja lävitse ja kovasti alkoi kiinnostamaan bouvier des ardennes eli suomeksi ardennienkarjakoira. Voi kun kasvattajia on niin kauhean vähän ja koiriakaan ei ihan hirveästi ole. Tulisikohan meille joskus joku tälläinen? Siinä tuntui olevan sopiva karjakoira juuri minulle!

Ärsyttää nuo ajokoirat ja sheltit. Voisimpa melkein sanoa, että ne eivät ole yhtään minun rotuni. Joo ajokit soveltuu työkoiriksi, mutta en ole metsäihminen. Melkeimpä voisin uskoa, että tuossa on talon viimeiset ajokit ja sheltit. Tai no Tingan ja Kojon pentu voisi olla ihan sopiva sheltti taloon. Ehkä talossa pitää olla vähintään yksi ajokki ja sheltti. Muilta tulleet ajokit on tosi lähellä sydäntä, mutta omien kasvattien kanssa meinaa palaa kiinni. Joko ne vaan on tyhmempiä kuin muitten kasvatit tai sitten niillä on paljon löysempi kuri.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti