tiistai 6. maaliskuuta 2012

Heppailupäivä

Päätin aloittaa päiväni Rajun liikuttamisella. Onneksi innokkaat talliapulaiseni huolehtivat kaikki eläinten hoidot tänään aamulla niin pystyin toteuttamaan tämän ja päivällisen maastolenkin heidän kanssaan.

En ole ratsastanut Rajulla yli viikkoon, vaikka Kenzi sillä ratsastikin pari päivää sitten. On Raju nauttinut tarhariehumisesta ja samoin myös köpöttelylenkeistä riimunarun päässä sekä on sitä joku juoksuttanut, mutta ei ratsastettu. Ori köpötteli alussa kuin tulisilla hiilillä. Koko ajan olisi pitänyt päästä menemään yhtä kovempaa. Suuntasimpa siis lumiselle pellolle, koska en jaksanut äijjän pelleilyä maneesissa, jossa ei ollut mitään haastetta. Otettiin kyllä alkulämmöt maneesissa ja sit pellolla vähän kahlailtiin tai Rajuhan siellä kahlasi minun vain katsoessa, että ori ei leviä. Annoin sitten reippaasti ohjaa orille ja luvan mennä niin kovaa kuin kintuistaan pääsee. Kyllähän se lähti, mutta onneksi lumi hidasti menoa aika rajusti. Yllättävän hyvin ori jaksoi.

Tämän jälkeen palasin takaisin maneesiin, koska olin luvannut, että Mervi & Reeta saisivat käydä ratsastamassa Rajulla kunhan vain itse olisin ensin koittanut. Mervin edellinen kerta oli todella epäonnistunut ja hänen kätensä joutuikin pakettiin sen jäljiltä. Pidin Rajusta kiinni Mervin noustessa selkään. Heti ensimmäisessä laukannostossa Raju veti todella lahjakkaan pukkisarjan, mutta Mervi pysyi kyydissä. Mervi ratsasteli erilaisia kiemuroita ja taivutteli oria mahdollisimman pajon ravissa, jotka Rajua ei oikein kiinnostanut ja sen kanssa sai tosissaan tehdä töitä, että ori kääntyi. Mervi otti vielä yhden laukannoston, joka meni hyvin ja tekivät siinä sitten voltteja. Raju ei varmaan jaksanut enää pelleillä. Reeta nousi seuraavaksi satulaan ja homma toimi täydellisesti! Raju oli näköjään uuvutettu. Se teki LAISKAA työskentelyä Reeta kanssa, mikä ei todellakaan ole normaalia. Yleensä se menee täysillä tultapäin eikä laiskottele ollenkaan.

Päivällä käytiinkin sitten maastolenkki Reetan ja Mervin kanssa. Itselleni otin Fordin, koska halusin nähdä minkälainen maastoilija se oli. Reeta otti Laakan ja Mervi Viuhdin. Laaka oli vähän kuumissaan tyttöjen kanssa. Oripoika ei ole myöskään tottunut menemään ensimmäisenä, mutta sielläpä se Reetan kanssa joutui menemään. Maastolenkkiimme kuului hyvin kevyttä ravailua ja hyvin vähän laukkailua pellolla. Fordista olin hyvin tyytyväinen! Tamma ei säikähtänyt kertaakaan mitään, vaikka Viuhti vähän yrittikin kertoa jossain kohtaa hirveästä Möröstä, joka oli puskassa. Todennäköisesti siellä ei oikeasti ollut mitään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti