sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Kohta ne lapset lentää pesästä

Meidän pienet ovat nyt kasvaneet niin isoiksi, että ovat aivan kynnyksellä lentämässä pesästä. Huomenna haetaan ensimmäinen ja pentueesta on varmistunut jäämään kotiin Topi, jonka kanssa olemme jo aloittaneet treenaamisen. Kaikki pennut ovat jo todella tasaisia ja suhtautuvat kaikkeen reippaasti. Kiinteää ruokaa on syöty ja vähän nuuskuteltu ulkoilmaakin. Sisäsiisteys kasvatusta on aloitettu, mutta pahasti se vielä on vaiheessa.

Bouvier des ardennes Teinte "Tente" on nyt varattu meille. En ole koiraa nähnyt, mutta olen siitä ("ostin sian säkissä") jo maksanut kaiken mahdollisen ja Beatrice on sen noutanut Belgiaan. Uros on tarkoitus lähettää perjantaina lentokoneella Suomeen ja haen sen sitten lentokentältä. Ai että kuinka jännittää!

En ole kauheasti tainnut puhua meidän hurjien metsäkoirien toko- ja agitreeneistä. Kami treenaa leikkimielisesti molempia, mutta Jätkä vain tokoa. Aloitin noin utopistiset lajit sen takia, että meni hermo molempien loputtomaan energiaan ja kunnon pitkät metsälenkitkään eivät tuntuneet väsyttävän riittävästi. Nyt molemmat uuvahtavat jo ½h treenaamisen jälkeen ja Kami erityisesti tokotreeneistä.

Kamin kanssa ollaan käyty "Näin saat loistavan agikoiran"-kurssilla, joka sisälsi kymmenen kertaa ja oli tarkoitettu jo perusasiat osaaville koirakoille. Ihmiset olivat tiputtaa silmät päästään ja nauroivat minun ja Kamin astellessa kurssille. Ohjaajakin naureskeli ja totesi, että ei teistä mitään tule, mutta kurssilta päästyämme olimme kymmenestä koirakosta nopein ja tarkin agiradalla, vaikka kurssilla oli myös kisaavia koirakoita. Ensimmäisen kerran viedessäni Kamin treenaaman agia (= tutustumaan agilityyn menemällä eri esteitä yksittäin), se oli aivan liekeissä! Kamilla oli mieletön fiilis tehdä, yhtä hyvä kuin metsällä!

Kamin kanssa kurssilla käydessäni sen tekemisestä tuli paljon tarkempaa ja vauhtia saatiin kaivettua lisää. Myös aikaisemmin ongelmia tuottaneet keppikulmat tuntuvat olevan selätetty ongelma. Olen ollut hyvin tyytyväinen kurssiin, vaikka vastaanotto olikin naurettava. Tästä innosuneena päätin Kamin ilmoittaa kisoihin, koska yksinkertaisesti se on vaan niin hyvä! Aginhan piti olla meille vain harrastus, jolla selätetään energia, mutta kuinkas kävi. Ilmoitampa karhukoiran kisoihin..

No kisat oli ja meni, mutta tyytyväisempi ei voisi olla! Kami VOITTI KAIKKI! Luokassa oli 26osallistujaa ja vKUMA:n sai viisi osallistujaa. Kami oli 1/26, mikä oli minusta aivan käsittämätöntä ja tuloksen kuullessani meinasin revetä liitoksistani. Kami katsoi vierestä "mamma hei, mikä sun on?" Kami jätti taakseen vKUMA-sijoilla belggarin, bordercollie, kultaisennoutajan ja collien. Kovia agiliitäjiä olivat kaikki ja yllätyin, että Kami, "minun kuhan tässä huvikseen hypitään"-koirani, voitti kaikki. Epäilen vahvasti tuuria, mutta jotkut rataa seuranneista puhuivat taidosta. Kami on sellainen, että hyvin mennessään se menee hyvin, mutta jos tekee pienenkin virheen, sitten kaikki menee muusiksi.

Koska agissa tulee myös hallita koiraa niin olemme treenanneet Kamin kanssa myös sitä tottelevaisuutta. Tosin tokotreeneihin mukaan on lähtenyt myös Jätkä, koska oon halunnut joltain muulta kommenttia siitä mitä tehdään väärin. Tokotreenit on mennyt kivasti ja molemmat koirista on käynyt ihan kisoissa asti! Tokoakin kisaavat vain huvin vuoksi, mutta Kamin kanssa olisi tarkoitus hakea vielä toinen ykkönen, että saisi nimen eteen TK1 tunnuksen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti