Myöhään illasta, alkuyöstä (oikeastaan jo tiistain puolella) alkoi Norma synnyttämään. Ensimmäistä pentua odoteltiin pitkä tovi, mutta vihdosta viimein Norma sai ponnisteltua ison uroksen Kaasun (BB Vahingossa Kastuin) maailmaan. Pentueen ensimmäinen pentu on värivirheellinen - harmahtava isänsä tavoin ja valkoista myös niskan päällä ja etujalan toinen sukka on hyvin pitkävartinen. Toisena syntyi Topi (BB Vahingossa Tottelin), keskikokoinen uros ja samalla koko porukan punaisin, valkoisia merkkejä ei ole nimeksikään. Kolmas pentu Uinu (BB Vahingossa Uin) on hyvin valkovoittoinen ja pentueen pienin pentu, sukupuoleltaan narttu.
Oletin jo, että Norma lopetti synnyttämisen, koska mitään merkkejä ei ollut tulevasta pennusta. Ramppasin Normaa katsomassa vähän väliä ja n. 2tuntia viimeisimmän pennun syntymästä pentulaatikkoon oli tupsahtanut neljäs pentu, keskikokoinen todella kaunis värinen (sydämmeni suli nähdessäni tämän pennun), mutta värivirheellinen narttu Hinko (BB Vahingossa Voitokkain). Heti neljännen perään syntyi vielä viides pentu. Todella pienikokoinen uros Noope (BB Vahingossa Noudin) ja aivan säälittävässä kunnossa, mutta elämään päästiin kiinni ja hyvin imee tissiä.
Kaikilla ihanilla pienillä vauvoillani on suuri into imeä ja uskon, että kaikki viisi selviävät. Ainakin tällä hetkellä kaikki vaikuttaa hyvälle.
Pentukuumeisena otin puhelimen aamulla käteen ja soitin Sintsulle Blepicaseen. Olen jo pitkään haaveillut omasta paimenesta (kummasti niitä paimenia onkin taloon kertynyt), joka olisi vähän harvinaisempi. Sitten luin, että Blepicaseen oli tulossa pitkäkarvaisen pyreneittenpaimenkoiran pentuja. Vahingossa mainitsin jotain Maisasta ja sain kuulla, että hänelläkin on tuollainen! Juuri Ranskasta tuotu Lilo. Lilo on syntynyt neljä päivää myöhemmin kuin Maisa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti